Ennen vanhaan suurta viihdettä olivat tarinat ja runot, joita laulettiin juhlissa, häissä ja hautajaisissa. Runojen laulaminen oli kuin nykypäivän räppiä, joiden avulla kerrotaan erilaisia tarinoita. Mikäli siis haluat oppia suomalaisten kulttuurista ja oudoista tavoista, niin Kalevalaan kannattaa ehdottomasti tutustua!
Tämä blogiteksti esittelee tiivistelmän Kalevalan tarinasta ja sen juonesta. Kalevala on Suomen kansalliseepos, joka on koottu tuhansista runoista 1800-luvulla. Kalevala on jännittävä kertomus suomalaisista myyteistä ja sankarihahmoista, jotka kohtaavat suuria vastoinkäymisiä elämänsä aikana.
Jos opiskelet suomenkielen alkeita, niin sinun on hyvä tutustua Kalevalaan esimerkiksi lukemalla Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan. Eepos on käännetty noin 60 kielelle eli voit myös mahdollisesti lukea sen omalla äidinkielelläsi! Kalevalassa on paljon sananlaskuja ja sanontoja, joita edelleen esiintyy nykykielessä. Suomen kieltä voi myös harjoitella katsomalla neliosaisen draamasarjan nimeltä Rauta-aika, joka on vapaasti katsottavissa Yle Areenassa. Tarinaa ja dialogia on helppo seurata, koska keskustelu on hidasta ja avuksi voit myös lisätä tekstityksen.
Kalevalassa on 50 runoa tai lukua, jotka kertovat maailmansynnystä, erilaisista vastoinkäymisistä, laulutaisteluista ja välillä myös juhlitaan. Monista muista eepoksista poiketen suurin osa taisteluista käydään sanan voimalla väkivaltaisten miekkatappeluiden sijaan. Kalevalassa voidaan myös havaita vaikutteita universaaleista tarinoista, kuten ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, maailmansynnystä ja pelottavasta kuolemanjälkeisestä ajasta.
Kalevalan isä Elias Lönnrot
Kalevalan on koonnut kirjailija, lääkäri ja kielentutkija Elias Lönnrot (1802-1884). Hän oli ruotsinkielinen ja kiinnostui suomenkielestä opiskeluaikoinaan. Elämänsä aikana hän suomensi lauluja, kirjoitti sanakirjoja ja toimi toimittajana useissa uutislehdissä. Lönnrotilla oli merkittävä rooli Suomen kielen luomisessa, sillä ennen 1800-lukua suomen kieli oli ainoastaan suullista.
Lönnrot teki useita matkoja Suomessa, joilla hän keräsi runoja, lauluja ja tarinoita runonlaulajilta. Hänen kädenjälki näkyy monissa Kalevalan tarinassa, mutta hänen nimeään ei ole painettu teoksen aloitussivulle.
Kalevalan henkilöhahmot ja tärkeimmät symbolit
Sampo on rikkauksia ikuisesti jauhava ihmekone, jonka Louhi pyysi seppä Ilmariselta.
Kantele on Suomen kansallissoitin, jota varsinkin Väinämöinen soittaa Kalevalassa.
Aino on kaunis vaaleahiuksinen nainen, joka ei suostu vanhalle Väinämöiselle vaimoksi, vaan pakenee ja muuttuu kalaksi.
Antero Vipunen on metsässä asuva tietäjä, jolta Väinämöinen kysyy neuvoa. Väinämöinen putoaa Antero Vipusen vatsaan, mutta pääsee lopulta pois sytyttämällä tulen hänen vatsassaan.
Ilmarinen on seppä, joka takoo Sammon ja pyytää Pohjolan tyttäriä vaimokseen.
Joukahainen on yli-itsevarma nuori mies, joka lupaa Aino-siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään laulukilpailun.
Kullervo on epäonninen mies, joka pakotetaan orjaksi Seppo Ilmarisen taloon.
Kyllikki on saaressa asuva kaunis nainen, jonka Lemminkäinen ryöstää vaimokseen.
Lemminkäinen on taistelua ja seikkailua janoava nuori mies, joka hukkuu Tuonelan jokeen.
Lemminkäisen äidillä ei ole nimeä. Hän haravoi poikansa Tuonelan joesta ja palauttaa hänet eläväksi.
Louhi on Pohjolan emäntä ja hallitsija, jolla on yliluonnollisia kykyjä. Kalevalan miehet haluavat hänen tyttärensä vaimoikseen ja Louhi antaa heille mahdottomia tehtäviä ratkottavaksi.
Marjatta on palvelustyttö, joka syö metsässä puolukan ja tulee raskaaksi. Hänen pojastaan tulee Karjalan kuningas.
Pohjolan tyttäret ovat kauniita nuoria naisia, joita Kalevalan miehet yrittävät vuorotellen saada vaimokseen.
Väinämöinen, kutsumanimeltään Vaka vanha Väinämöinen on Kalevalan tietäjä ja yksi Kalevalan päähenkilöistä. Hän loitsii kilpakosijat suohon ja voittaa merihirviö Iku-Turson taistelussa.
Kalevalan juoni lyhyesti
Kalevala on kirja, joka on koottu tuhansista runoista, lauluista ja loitsuista. Ei ole ihme, että Kalevalan juoni voi olla vaikea hahmottaa, sillä tapahtumilla ei ole johdonmukaisuutta. Suomen kansalliseepos on luotu yhdistelemällä erityyppisiä, lyhyitä ja pitkiä tekstejä, joita on myös osittain muokattu juonen kannalta sopivaksi.
Tämä tiivistelmä esittelee Kalevalan juonen pähkinänkuoressa.
Runot 1-2:
Maailma syntyy, Ilmatar ui raskaana meressä ja sotka rakentaa pesän hänen polvelleen. Ilmatar synnyttää Väinämöisen. Sampsa Pellervoinen kasvattaa metsät ja iso tammi kasvaa auringon eteen.
Väinämöinen haluaa Ainon vaimokseen
Runot 3-5:
Väinämöinen ja Joukahainen kilpailevat toisiaan vastaan laulaen ja Joukahainen häviää. Reiluna miehenä hän lupaa Aino-siskonsa Väinämöiselle vaimoksi. Väinämöinen kosii Ainoa, joka ei suostu hänelle vaimoksi äidin painostuksesta huolimatta. Aino hukuttautuu ja äidin kyynelistä kasvaa kaunis maisema käkien kukkuessa.
Väinämöinen lähtee kalastamaan hukkunutta Ainoa, joka on muuttunut merennneidoksi. Väinämöinen erehtyy saalistaan kalaksi ja suunnittelee sen syömistä. Väinämöinen saa viestin kuolleelta äidiltään, joka kehottaa häntä lähteämään Pohjolaan hakemaan uutta vaimoa.
Runot 6-11:
Väinämöinen valmistelee matkaa Pohjolaan, mutta suohon laulettu Joukahainen ampuu häntä kostoksi. Väinämöinen putoaa veteen hevosensa selästä. Kotka noukkii Väinämöisen vedestä ja vie hänet Pohjolaan. Louhi, mahtava Pohjolan emäntä, antaa Väinämöiselle ruokaa ja lupaa Sammon rakentajalle tyttärensä. Väinämöinen ihastuu Louhen tyttäreen, mutta hän asettaa Väinämöiselle tehtäviä. Venettä veistäessään Väinämöinen loukkaantuu ja saa haavan polveensa. Polvenhaava parannetaan voimakkailla taikasanoilla.
Runo 10:
Väinämöinen saa seppä Ilmarisen rakentamaan Sammon ja laulaa hänet Pohjolaan. Ilmarinen takoo Sammon, mutta kaunis Pohjan neiti ei halua häntä miehekseen.
Runot 11-15:
Komea Lemminkäinen lähtee Saareen kosimaan Kyllikkiä, juhlii Saaren naisten kanssa ja ryöstää Kyllikin mukaansa. Lemminkäinen lupaa luopua sotaretkistään ja Kyllikki lupaa pysyä kotona. Tuore pariskunta rikkoo heti lupauksensa ja Lemminkäinen lähtee sotaretkelle äitinsä varoituksista huolimatta.
Lemminkäinen saapuu Pohjolaan ja pyytää Louhen tyttären kättä. Hänet määrätään töihin ja ensimmäinen tehtävä on saada Hiiden hirvi kiinni hiihtäen. Lemminkäinen saalistaa Hiiden hirven metsästysloitsuilla ja seuraavaksi hänen on metsästettävä Tuonelan joutsen. Lemminkäinen surmataan noitakeinoin ja hän hukkuu jokeen.
Kyllikki ja Lemminkäisen äiti saavat merkin Lemminkäisen kuolemasta. Äiti haravoi hänet Tuonelan joesta ja ompelee Lemminkäisen kokoon parantavien sanojen avulla.
Pohjolan häät
Runot 16-17:
Väinämöinen rakentaa veneen ja joutuu lähtemään Tuonelaan etsimään puuttuvia sanoja. Väinämöinen lähtee etsimään puuttuvia sanoja tietäjä Antero Vipusen luota ja joutuu hänen vatsaansa. Vipunen manaa Väinämöisen ulos vatsastaan ja suostuu lopulta laulamaan hänelle tietonsa.
Runot 18-25:
Seuraa kilpakosinta, jossa Väinämöinen ja seppä Ilmarinen yrittävät saada Pohjolan neidin vaimokseen. Neiti kieltäytyy Väinämöisen tarjouksesta, Ilmarinen kosii häntä, mutta joutuu töihin. Hänelle määrätään kolme tehtävää: kyykäärmeitä täynnä olevan pellon kyntäminen, Tuonelan karhun metsästäminen ja hauen kalastaminen. Pohjolassa aletaan valmistella häitä ja kaikki, paitsi Lemminkäinen, on kutsuttu.
Sulhaselle ja morsiammelle annetaan neuvoja hyvään elämään. Juhlat jatkuvat seppä Ilmarisen kotona. Tämän jälkeen Väinämöinen käy uudestaan Tuonelassa korjatakseen rikkoutuneen rekensä.
Runot 26-30:
Lemminkäinen vihastuu ja lähtee kuokkavieraana Pohjolan hääjuhliin. Hän vaatii ruokaa ja saa juotavakseen tuopillisen käärmeitä. Lemminkäinen suututtaa Pohjolan isännän ja tappaa hänet kilpaloitsinnan päätteeksi. Lemminkäinen juoksee pakoon ja hänen äitinsä neuvoo piilopaikan Saaresta.
Lemminkäinen laulaa Saaren neidot pyörryksiin, mutta koti-ikävä ja Saaren miehet ajavat hänet pois. Lemminkäisen koti löytyy tuhottuna ja äiti piileskelee salaisessa mökissä. Hän lähtee kostomatkalle Pohjolaan Tiera nimisen ystävänsä kanssa. Noiduttu pakkanen ajaa eksyneet soturit takaisin kotiin.
Epäonninen Kullervo
Runot 31-36:
Veljekset Kalervo ja Untamo riitelevät, jolloin Untamo tappaa veljensä sekä hänen talonväkensä. Kalervon poika Kullervo pakotetaan orjaksi ja yritetään saada hengiltä. Kullervo haluaa kostaa, mutta hänet myydään seppä Ilmariselle orjaksi paimentamaan kotieläimiä.
Eräänä päivänä Kullervo katkaisee perintöveitsensä leikatessaan seppä Ilmarisen vaimon leipomaa kivistä leipää. Hän raivostuu ja lähettää karhut ja sudet Ilmarisen vaimon kimppuun. Kullervo pakenee ja löytää äitinsä, joka kertoo Kullervon siskon kadonneen metsään.
Kullervo törmää sisarensa sattumalta ja rakastuu häneen. Sisar hukuttautuu, kun totuus tulee julki ja Kullervo suunnittelee kostoa Untamolle. Kullervo tuhoaa Untamolan ja tekee lopuksi itsemurhan.
Sammon ryöstö
Kalevalassa taistellaan ikuisen rikkauden lähteen eli Sammon omistuksesta. Sampo on ihmekone, joka tuottaa mutta lopulta se hukkuu mereen. Tästä voit katsoa videon Sammon ryöstöstä englannin kielellä.
Runot 37-40:
Seppä Ilmarinen suree vaimoaan, jonka Kullervo tappoi. Hän yrittää lohduttaa itseään takomalla kultaisen neidon, mutta pettyy sen kylmyyteen. Ilmarinen lähtee toiselle kosioretkelle Pohjolaan ja ryöstää vastahakoisen Pohjolan neidon, jonka hän lopulta laulaa lokiksi.
Ilmarinen ja Väinämöinen päättävät lähteä ryöstämään Sampoa Pohjolasta, jolloin Lemminkäinen liittyy mukaan. Vene törmää hauen hartioille ja Väinämöinen valmistaa kalan ruodosta kanteleen. Haltiat ja luonnon eläimet lumoutuvat Väinämöisen soitosta.
Väinämöinen loitsii Pohjolan väen uneen ja Sampo ryöstetään. Louhi nostattaa raivoissaan sumun, myrskyn ja merihirviö Iku-Turson ryöstäjien kiinni saamiseksi. Syntyy taistelu ja Sampo hajoaa mereen.
Taivaan valojen palauttaminen
Runot 44-49:
Mereen pudonnutta kanteletta etsitään ja sen tilalle rakennetaan uusi surujaan valittelevasta puusta, laulavan neidon hiuksista sekä käen kukkumista kultanauloista. Luonto riemuitsee soitosta.
Louhi loitsii tauteja Kalevalaan, jotka Väinämöinen parantaa loitsimalla. Seuraavaksi Louhi lähettää karhun Kalevalan karjan kiusaksi. Väinämöinen kaataa karhun ja sen kunniaksi pidetään juhlat.
Väinoämöisen soitto taivuttelee taivaanvalot alas ja Louhi kätkee ne Pohjolaan. Ilmojen haltija, Ukko ylijumala iskee uuden tulen ja kipinä singahtaa veteen, jolloin siika nielee sen. Siika joutuu toisen kalan syömäksi, joka edelleen joutuu isomman kalan saaliiksi.
Pellavasta valmistetaan iso kalaverkko, jolla pyydetään kipinän niellyt kala ja tuli pääsee irti. Tuli ehtii polttaa metsää ennen kuin se vangitaan Kalevalan tupiin. Seppä Ilmarinen parantaa palohaavojaan loitsuilla ja takoo taivaalle auringon ja kuun, mutta ne eivät valaise. Lopulta Louhi päästää kätkössä olleet taivaan valot irti.
Marjatan poika, Karjalan kuningas
Runo 50:
Marjatta syö puolukan ja tulee raskaaksi. Väinämöinen tuomitsee isättömän pojan kuolemaan, mutta poika ristitään Karjalan kuninkaaksi. Väinämöinen lähtee ja laulu päättyy.
Lue Kalevala pala kerrallaan
Kuten juonesta huomaa, niin se ei ole yhdenmukainen vaan esittelee tapahtumia toisensa jälkeen. Jos Kalevalaan haluaa tutustua tarkemmin, niin suosittelen lukemaan SKS:n kustantaman ”Kalevala ja opas sen lukemiseen” -kirjan. Jokaisesta runosta on tehty pieni tiivistelmä, jonka avulla kyseistä kappaletta on helpompi ymmärtää.
Jopa äidinkielenään suomea puhuvalle kalevalamitta on haastavaa lukea vanhanaikaisen kielen ja murresanojen takia. Alun perin Kalevalassa esiintyvät runot ja loitsut on laulettu, jolloin runomitta auttoi rytmittämään laulua ja helpotti juonen muistamista. Kalevalasta löytyy myös monet kansanviisaudet ja hyvän elämän avaimet kunhan
Tarinaan voi hyvin tutustua yksi osio kerrallaan eikä Kalevalaa välttämättä tarvitse lukea kronologisessa järjestyksessä. Siitä riittää ammennettavaa kuten Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Antoisia lukuhetkiä eepoksen maailmassa!
Ps. Tututstu Kalevala kartalle hankkeeseen, jonka tarkoituksena on luoda matkailukonsepti Kalevalan tarinaan perustuen. Laita myös Kalevala kartalle Instagram-tili seurantaan ja liity yhteiseen Facebook-ryhmään, jossa jaetaan mm. vinkkejä mielenkiintoisista matkailukohteista Suomessa.
